maanantai 29. elokuuta 2011

Viikko jäljellä

Se kun huomaa pärjänneensä Pariisissa koko päivän ilman kotiin unohtunutta karttaa

Se kun Aladdin iskee silmää ja nostaa peukun pystyyn valvoessasi paraatia

Se kun huomaa puhuneensa ranskaa ajattelematta sitä

Kun saa selittää hollantilaiselle kaverilleen mitä linssit ovat ja miksi niitä syödään

Kun ei tiedä kirjoittaako postikortteja näin pitkältä reissulta vai ei, ja päättää kirjoittavansa koska harvemminhan sitä kukaan nyt Disneylandissa käy

Se kun löytää sielunsiskonsa ja se on italialainen

Ällistyneet katseet ja epäuskoinen nauru kun luettelen numerot yhdestä kymmeneen suomeksi

Aamuyön tunnit hiljaisella metroasemalla Pariisin lähiössä espanjalaisen ja ruotsalaisen kanssa

Kymmenet museot, jokainen keskiaikainen tai vallankumoukseen liittyvä nähtävyys jota hehkutetaan ja johon on 7 euron sisäänpääsymaksu mutta johon pääset ilmaiseksi 18-25 -vuotiaana Euroopan kansalaisena ja joka onkin sitten ihan tosi laimee

Se kun astelee töihin juuri sopivan kokoisessa työhameessa päivien liian pienien ja liian isojen yksilöiden jälkeen

Se kun vaihdat pinssejä puistokävijän kanssa ja se antaa sun valita pinssin minkä haluat tilalle

Verrattain aika uniikkeja juttuja ne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti