Viidentenä päivänä kaikki on vähän helpompaa. Tiedän millä bussilla pääsen kauppaan, millä puiston pääportille, millä rautatieasemalle, millä työvaatteideni luo "bacstagen" portilta. (Puiston ympärillä on työntekijöiden alue, "backstage", missä on hallintorakennuksia, ruokaloita, koulutustilat, puvusto etc. "Backstage" ollaan myös myymälöiden takahuoneissa ym. Niillä puiston alueilla, missä asiakkaat ovat, ollaan "on stage".) Tiedän, mitä teen huomenna kun lähden töihin varttia vaille kuudeksi illalla noin tuntia aikaisemmin, jotta ehdin kävellä, ottaa bussin, vaihtaa vaatteet ja etsiytyä työpaikalle. Se, mitä teen työpaikallani, on sitten eri juttu.
Tänään oli siis viimeinen koulutuspäivä, myyjien kassakoulutus. Viisi tuntia taukoineen, kouluttaja puhuu nopeaa ranskaa hurjalla syötöllä, kaikki informaatiota mitä sinun pitää tietää aloittessasi huomenna työt. Opeteltavaa oli hurjasti. Disneyllä ei makseta vain joko käteisellä tai kortilla; on kansainväliset shekit, ranskalaiset shekit, disneyn hotellien "luottokortit", lahjakortit, kupongit, vaikka mitä. Pää tuntui räjähtävän informaation paljoudesta, mutta saimme onneksi kokeilla kaikki toiminnot harjoittelukassalla ja saimme tiivistelmävihkon mukaan. Ei se niin monimutkaista ole, kun sen on kerran oppinut.
Meidän saapumiserästä aloittaa samassa kaupassa samaan aikaan neljä tyttöä, kaksi espanjalaista ja italialainen jonka mainitsin. Eilen tutustuin lähemmin toiseen espanjalaisista Anaan, kun kävimme turvallisuuskoulutuksen jälkeen taas tutustumassa työpaikkaamme ja lähdimme sen jälkeen kaupoille. Oli jännittävää hengata espanjalaisessa tyttöporukassa, jossa yksi puhuu kunnollista englantia ja muut vahvalla korostuksella lähinnä ranskaa. Lisäksi kulttuurierot tuntuu jotenkin tosi suurilta, Ana on käynyt englantilaisen koulun Espanjassa niin tuntuu että senkin takia hänen kanssaan on helpompi olla tekemisissä.
Työpaikkame on siis Emporium, puiston suurin myymälä, heti sisäänkäynnin vieressä Main Streetillä. Kaupassa on jatkuva ruuhka ja aloitan huomenna myöhäisimmälllä iltavuorolla, jolloin ruuhka on kovin. Nice. Eilen saimme nopean kierroksen kaupan eri osissa sekä varastossa, joka on kaksi kertaa valtavampi kuin kauppa, mutta toivon todella että joku aikoo tehdä sen yksityiskohtaisemmin huomenna. Samoin meille sanottiin, että meille ei liikene ensimmäisiksikään päiviksi ketään vierellemme kassalle auttamaan, "koska tehän saatte koulutuksen siihen jo edellisenä päivänä, te osaatte jo", mutta ketä tahansa voi tietysti pyytää vierestä auttamaan, ja luulen että ne ymmärtää sen hyvin. Mutta silti: mitä paremmin perehdytätte minut, sitä vähemmän mun tarvii kysyä, sitä vähemmän teen virheitä, sitä tehokkaampi ja parempi työntekijä olen.
Joo, olen vähän paineissa, mutta yritän olla cool ja olla ajattelematta pessimistisesti ja miettiä, että tekemällä oppii ja kyllä se ranskakin siitä. Ihan vähän vain tuntuu että haluaisin mennä kotiin, käpertyä sohvalle Laurin kainaloon ja olla tekemättä mitään, olla vastaamatta kenenkään odotuksiin, sanoa etten halua töitänne, en tarvii rahojanne, en välitä paljonko kauppa myy. Että olisi ilman hurjaa vastuuta rahoista tai turvallisuudesta tai firman imagosta.
Haluaisin lähteä Pariisiin, olla vaan, tutustua ihmisiin. Haluan ajatella, että voin tehdä sen kaiken työn lisäksi ja rinnalla, ja että työkin tulee olemaan palkitsevaa ja opettavaista, kiireestä ja stressistä huolimatta. Toivon, että päivien kuluessa pystyn iltaisin (tai aamuisin) tekemään muutakin kuin lagaamaan kämpillä ja miettiä, voiko yhdeksältä mennä jo nukkumaan. Tästäkin illasta taitaa tulla sellanen.
Kohta teen salaattia, lepuutan aivojani suomenkielisellä romaanilla ja koitan ottaa yhteyttä tätiini, joka tulee serkkuni kanssa huomenna käymään puistossa, hip! Ehkä hyvä seura lieventää paineita iltaa varten.
Ps. Työvuoroni loppuu 01.45.
Pps: Lisää yksityiskohtia:
- edit vessapaperipakkauksiin, on isojakin kantokahvallisia, mutta pienissä ei ole kantokahvaa.
- tää näitten lausuminen on ihan huikeeta, tajusin tänään kun toinen suomalainen kertoi että [timidö:r] ei ole "timideur" (vaimentaja tms, lol) vaan "team leader". Oltiin jo pari päivää mietitty että niin keneen piti ottaa yhteyttä jos tulee ongelma? kaikki ranskalaiset sanoo sen niin! käsittämätöntä! Samoin "good show" ja "bad show" (työntekijä on asiallisen näköinen tai ei) on [gudsho] ja [badsho]. vaatii semisti keskittymistä tämä.
- puiston sääntö: "Pas des tatouées visibles, pas des piercings". Toissapäivänä reikä oli kymmenen tunnin jälkeen lähes ummessa. Voi olla etten kiusaa sitä ihan joka päivä. Vähän on haikea olo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti